Kognitiivis-integratiivinen lyhytterapiakoulutus (30 op) Turun Kesäyliopisto

Koulutuksessa perehdytään kognitiivisen lyhytterapian perusmenetelmiin ja vahvistetaan osallistujan osaamista kohdata potilaita lyhyissä kontakteissa kognitiivisen psykoterapian tekniikoita ja menetelmiä hyödyntäen. Koulutuksen viitekehys on kognitiivis-integratiivinen ja siinä hyödynnetään nykyaikaisten lyhytterapiaviitekehysten vaikuttavia työmuotoja.Koulutuksen jälkeen osallistujilla on valmiudet toteuttaa kognitiivista lyhytterapiaa eri diagnoositaustaisten potilaiden kanssa. 

Koulutuksen hyväksytyn suorittamisen jälkeen Kesäyliopisto kirjoittaa osallistujalle todistuksen.

Kohderyhmä 

Koulutus on sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja ohjausalan ammatillista täydennyskoulutusta, jossa taustakoulutusvaatimuksena on em. alojen vähintään 120 op:n soveltuva peruskoulutus. Koulutus soveltuu mm. sairaanhoitajille, psykologeille, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, erityisopettajille, sosionomeille ja Valviran laillistamille yksilöpsykoterapeuteille, jotka haluavat täydentää kognitiivisen suuntauksen pätevyyden Kelassa. (Toisen terapiasuuntauksen lisääminen terapeutin tietoihin edellyttää vähintään 30 op. koulutusta kyseiseen terapiasuuntaukseen. Kts. Kelan ohje: Psykoterapeutin pätevyysvaatimukset.)

Koulutuksen keskeisimmät sisällöt

Kognitiivisen psykoterapian perusteorian ja keskeisten tekniikoiden esittely. 

Tavoitteellinen työskentely, fokusointi ja motivaatiotekijöiden huomiointi lyhytterapiassa. 

Terapeuttinen vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen. 

Masennuksen hoito kognitiivisen lyhytterapian keinoin karttatyöskentelyä hyödyntäen.

Kognitiivisen lyhytterapian metodit kriiseissä ja traumoissa. 

Kognitiivisen lyhytterapian metodit ahdistuksen, paniikin ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa. 

Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuus kognitiivisessa lyhytterapiassa. 

Altistushoito. 

Skeematerapian perusteet.

KKT -  kognitiivinen käyttäytymisterapia ja HOT -  hyväksymis- ja omistautumisterapia. 

Mindfulness kognitiivisen lyhytterapian tukena. 

Oppimistavoitteet

Koulutuksen hyväksytyn suorittamisen jälkeen osallistuja ymmärtää kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteistön ja hallitsee keskeisimmät työmenetelmät ja tekniikat. Osallistuja pystyy soveltamaan näitä omassa työssään ja ymmärtää myös niiden käyttämisen oikea-aikaisuuden sekä käyttörajoitukset. Refleksiivisen oppimisprosessin ansiosta eri pohjakoulutuksen omaavat osallistujat saavat valmiudet integroida koulutuksen oppeja nimenomaisesti omaan työhönsä.

Koulutuksen rakenne

Opetus järjestetään monimuotokoulutuksena, johon sisältyy 11 koulutuspäivää verkkovälitteisesti ja 8 x 1,5h työnohjausta. Koulutukseen kuuluu itsenäisiä harjoituksia, asiakastyöskentelyä, vertaisryhmätyöskentelyä koulutuspäivien väleissä sekä kirjallisia välitehtäviä ja opinnäytetyö sekä kehittämistehtävä. 

Koulutukseen kuuluu siis:

11 koulutuspäivää + välityöskentely ja -tehtävät 

opinnäytetyö (terapia-alan tietopainotteinen kirjallinen työ) 

soveltava oman työn kehittämishanke 

asiakastyö (30 h, vähintään 4 eri asiakasta) ja siihen liittyvä litterointi, oppimisanalyysi ja reflektio 

pienryhmätyönohjaus (8 x 1,5 h) 

vertaisryhmätapaamiset (8 x 2 h) 

syventävä kirjallisuus (8 kirjaa) 

(Pienet muutokset koulutusrakenteissa ovat mahdollisia jatkuvan kehittämistyön edistämiseksi.)

Aikataulu

Koulutus järjestetään etänä Zoomilla.

Koulutuksen kesto:

17.09.2025 – 18.08.2026

Etäkoulutuspäivät: 
Syksy 2025: 17.9., 28.10.,12.11.,17.12.2025
Kevät 2026: 14.1.,4.2., 23.4., 6.5., 8.6.2026
Syksy 2026: 18.8.2026

Työnohjauspäivät:
Syksy 2025: 9.10.,4.12.2025
Kevät 2026: 22.1.,12.2.,11.3.,17.4.,20.5.,17.6.2026
Työnohjauspäivissä jokainen osallistuu yhteen 1,5 tunnin tapaamiseen.

Päivittäinen työskentelyaika on kello 9-16.

Koulutuksen oppimisalusta

Osallistujien käytössä on sähköinen Moodle-oppimisalusta. Oppimisalustalle tallennetaan opiskelijoiden kirjalliset työt ja reflektiot sekä jaetaan koulutuksessa käytetty oppimateriaali. 

Arviointi

Opiskelijan osaaminen koulutuksessa arvioidaan hyväksytty / hylätty- asteikolla. Koulutus on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelijan osaaminen koulutuksen päätyttyä voidaan arvioida vähintään koulutuksen osaamisperusteiden tasoiseksi. 

Osaamisen arviointi 

Osaamisen arviointi perustuu: kirjallisiin välitehtäviin, paritutorointityöskentelyyn, vertaisryhmätyöskentelyyn, työnohjauksessa asiakastyöskentelyn raportointiin/dokumentointiin, videoituun asiakastyöskentelyyn, seminaarijaksoille osallistumiseen ja opinnäytetyöhön sekä kehittämistehtävään.  

Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista (100% suoritusvelvollisuus) sekä kaikkien vaadittavien suoritteiden hyväksyttävää arviointia.  

Arviointitavat 

Kirjalliset reflektiot palautetaan sähköiseen oppimisympäristöön, jossa paritutor kommentoi jokaista reflektiota. Suoritukset merkitään opintokorttiin, jonka allekirjoittavat sekä opiskelija itse että paritutor.  

Vertaisryhmätapaamista tehdään erillinen muistio, johon kirjataan tapaamisen keskeisimmät oivallukset ja läsnäolijat. Muistio palautetaan sähköiseen oppimisympäristöön.  

Työnohjaaja tarkastaa jokaisen työnohjauksen alussa asiakastyön raportoinnin ja dokumentoinnin ja hyväksyy tunnit tuntiseurantaan. Dokumentaatio tulee tehdä erilliselle kognitiivisen viitekehyksen raportointilomakkeelle, johon merkitään käytetyt lyhytterapian menetelmät ja perustellaan niiden sopivuus ko. asiakkaalle. Vähintään 1 asiakastapaaminen nauhoitetaan, litteroidaan ja analysoidaan erillisohjeen mukaisesti ja tuodaan työnohjaukseen. Työnohjaaja hyväksyy nauhoitetyöskentelyn.  

Koulutuksen pääkouluttaja arvioi opinnäytetyöt asteikolla hyväksytty/hylätty. Opinnäytetyön hyväksyttyyn suoritukseen kuuluu sen soveltava esittäminen seminaarijaksolla.  

Seminaarijaksoilla tarkistetaan läsnäolijat ja merkitään kirjanpitoon.

Koulutus perustuu itseohjautuvaan aikuispedagogiikkaan ja opettajat eivät anna erillisiä kirjallisia arviointeja.

Kirjallisuutta

Karila ym. (2020). Kognitiivinen psykoterapia. Duodecim (640 sivua)

Ruutu & Putkisaari (2022). Toipumisorientaatio ja ratkaisukeskeisyys lyhytpsykoterapiassa. Duodecim. (234 sivua)

Kanninen & Uusitalo-Arola (2015). Lyhytterapeuttinen työote. PS-kustannus. (383 sivua)

Young ym. (2022). Skeematerapia Edita. (601 sivua)

Pietikäinen (2024). Kohti taitavaa HOT-työskentelyä. Duodecim (ei ole vielä ilmestynyt)

Meunier (2023). Mielen jumeista joustavuuteen. Otava (184 sivua) 

Eronen ym. (2022). Mikä psykoterapiassa auttaa. Edita Oppiminen (372 sivua)

Turpeinen ym. (2016).Terapiasuhteessa olemisen taito

Pääkouluttajat

Koulutuksen johtaja Sirkku Ruutu, PsM, KM, VET-psykoterapeutti, työnohjaaja, coach MCC, tietokirjailija

Pääkouluttaja ja ryhmän työnohjaaja Sari Hietala 

TtM, Perhe- ja paripsykoterapeutti (Kela, Valvira)

kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti (koul.)

EMDR-terapeutti

Työnohjaaja (STOry), Johdon työnohjaaja ja Coach Master-CSLE®

Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), Kliininen seksologi (NACS)

Authorized Sexuality Educator and Sexual Health Promoter (NACS)

Muut asiantuntijakouluttajat

Arto Pietikäinen 

Arto on kuuluisa mittavasta tietokirjallisesta työstään HOTin ja arvotyöskentelyn parissa. Arton kirjalliseen tuotantoon kuuluu useita Joustava mieli -kirjoja. Arto on koulutukseltaan psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti (VET). Hänen viitekehyksensä on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Arto opettaa yliopistossa tulevia psykoterapeutteja. 

Niina Nurmela

Niina on ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, joka on työskennellyt yliopiston opettajana ja ohjannut opetusklinikalla monimuotoisia asiakastilanteita. Niina on laillistettu sosiaalityöntekijä ja väitöskirjatutkija, jolla on psykofyysisen psykoterapian pätevyys ja hän on perehtynyt myös Mindfulness-ohjaukseen ja EMDR-terapiaan laajasti. 

Hilkka Putkisaari

Hilkka on opettaja KM, sosionomi ja kuvataideterapeutti (AMK),  
ratkaisukeskeinen kouluttajapsykoterapeutti (VET), taidepsykoterapeutti, kognitiivinen lyhytterapeutti, kliininen seksologi (NACS), Johdon työnohjaaja Master-CSLE (STOry, JOto ry) ja tietokirjailija.

Hinta ja koulutukseen hakeminen

Lisätietoja hakeutumisesta

Hakuaika: 21.11.2024-1.8.2025. Tarkemmat ohjeet löydät kesäyliopiston sivuilta.

https://turunkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/kognitiivis-integratiivinen-lyhytterapeuttikoulutus-30-op-5731/

Lisätiedot

Käytännön hakuun liittyvät asiat, maksuasiat ja muut hallinnointiin liittyvät asiat:

Turun kesäyliopisto:
rehtori Mikko Suhonen, mikko.suhonen@turunkesayliopisto.fi tai puh. 044 720 1146

Sisältöasiat:
Koulutuksen johtaja Sirkku Ruutu, sirkku.ruutu@siria.fi.

Miten Sirian ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus ja kognitiivis-integratiivinen lyhytterapian koulutus eroavat toisistaan

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus on pidempi (50 op) kuin kognitiivis-integratiivinen lyhytterapian koulutus (30 op). Ratkaisukeskeinen koulutus sisältää psykoterapeuttikoulutuksen vaatimat lisäopinnot (30 op), joita kognitiivinen koulutus ei sisällä. Ratkaisukeskeisen lyhytterapeuttikoulutuksen suoritettuaan osallistuja saa käyttää ”Siria sertifioitu lyhytterapeutti” -nimikettä.

Ratkaisukeskeinen ja kognitiivinen lyhytterapia ovat molemmat tehokkaita lyhytterapian muotoja, mutta ne perustuvat eri lähestymistapoihin ja teoreettisiin viitekehyksiin. Keskeisiä eroja ovat:

1. Työskentelyn painopiste

• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Keskittyy tulevaisuuteen ja asiakkaan tavoitteisiin/toiveisiin/tulevaisuuden unelmiin tai visioihin. Pyrkii löytämään toimivia ratkaisuja ja hyödyntämään asiakkaan olemassa olevia voimavaroja ja vahvuuksia. Ei keskity ongelman syiden analysointiin, vaan siihen, miten elämässä voidaan edetä kohti haluttua muutosta.
• Kognitiivinen lyhytterapia Keskittyy asiakkaan ajattelumalleihin, uskomuksiin ja niiden vaikutukseen tunteisiin ja käyttäytymiseen. Tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja. Ongelmien syitä ja niiden taustalla olevia ajatuksia käsitellään tarkemmin.

2. Teoreettinen perusta ja käytännön menetelmät

• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Perustuu systeemiteoriaan, konstruktionismiin ja positiiviseen psykologiaan. Oletuksena on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja että pienet muutokset voivat johtaa suurempiin muutoksiin. Hyödynnetään usein ajattelua avartavia kysymystekniikoita, kuten poikkeuskysymyksiä, onnistumiskysymyksiä, asteikkokysymyksiä, ihmekysymystä, selviytymiskysymyksiä, voimavarakysymyksiä, toimijuuskysymyksiä, unelma- ja tavoitekysymyksiä, tulevaisuuden muistelua, verkostokysymyksiä, näkökulmaa muuttavia kysymyksiä jne.
• Kognitiivinen lyhytterapia Pohjautuu kognitiivisen ja käyttäytymisterapian periaatteisiin. Oletuksena on, että ajattelutavat vaikuttavat tunteisiin ja käyttäytymiseen, ja näiden muutos voi johtaa hyvinvoinnin lisääntymiseen. Käytetään esimerkiksi tehtäviä, kuten ajatusten haastamista, ajatuspäiväkirjoja ja altistusharjoituksia. Tunnistetaan asiakkaan mielen sisäisiä skeemoja, joita työstetään yhdessä asiakkaan kanssa. Esimerkiksi harjoitus: "Kirjoita tilanteet, joissa ajattelet: 'En ole tarpeeksi hyvä', ja pohdi, onko tämä ajatus totta; onko se totta 100% ajasta jne."

3. Terapeutin rooli

• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Terapeutti toimii enemmän valmentajana ja voimavarojen esiin nostajana. Korostaa asiakkaan omia resursseja ja positiivisia muutoksia. Asiakkaan oman oivallusprosessin tukeminen on keskeistä ajattelun, tunteiden ja toiminnan näkökulmasta.
• Kognitiivinen lyhytterapia Terapeutti on enemmän opettajan (psykoedukaatio) ja ohjaajan roolissa. Terapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan haitalliset ajatusmallit ja edistää uusia ajattelu- ja toimintatapoja.

4. Aikaperspektiivi

• Ratkaisukeskeinen lyhytterapia Keskittyy lähtökohtaisesti nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Menneisyyteen palataan silloin, kun siitä on hyötyä ratkaisujen löytämisessä ja voimavarojen vahvistamisessa.
• Kognitiivinen lyhytterapia Tarkastelee usein myös menneisyyttä ja sitä, miten aikaisemmat kokemukset ovat vaikuttaneet ajatteluun ja käyttäytymiseen nykyhetkessä.

Yhteistä molemmille

• Molemmat ovat tavoitteellisia ja suhteellisen lyhytkestoisia terapioita.
• Asiakkaan aktiivinen rooli on keskeinen.
• Molemmat tähtäävät konkreettisiin ja mitattavissa oleviin muutoksiin asiakkaan elämässä.

Ratkaisukeskeinen terapia sopii erityisesti tilanteisiin, joissa halutaan nopeasti löytää konkreettisia keinoja edetä ja asiakas on valmis kokeilemaan uusia toimintamalleja. Kognitiivinen lyhytterapia on hyödyllinen, jos ongelmat johtuvat selvästi haitallisista ajatusmalleista, joita asiakas haluaa työstää.